Työssä on oltava asiallinen: on tärkeä miettiä, mitä milloinkin sanoo ja miten; kiroilua tulee välttää, vaikka voimasanoja käyttäisikin arkikielessään. En sano, ettenkö suodattaisi puhettani myös vapaa-ajallani, mutta työssä ollessani edustan myös työnantajaorganisaatiotani, joten huoliteltuun kielenkäyttöön on hyvä kiinnittää tarkempaa huomiota.
Työ on myös täynnä velvollisuuksia. Jos tämä kuulostaa mielestäsi hassulta, voit ajatella niin, että työstä huolimatta sen tekijällä on kuitenkin aina velvollisuus tehdä se hyvin – huonosti tehty työhän on aina haitallinen työnantajan maineelle.
Vapaa-ajan puolestaan pitäisi olla vapautta – vapautta tehdä asioita, joista nauttii. Vapaa-ajalla tarkoitankin tässä nyt nimenomaan sitä aikaa, jolloin olet vapaa kaikista velvollisuuksistasi. Niitä voivat olla myös arkeesi liittyvät asiat, kuten vaikkapa kaupassa käynti ja siivoaminen – jos et tee niitä mielelläsi, vaan koska sinun on pakko, ne ovat velvollisuuksia.
Kun sinulla on todellista vapaata aikaa, mitä teet?
Vapaa-ajalla on helppo passivoitua, olla tekemättä mitään. Tunnistatko itsesi: viikko töissä on ollut kiireinen, olet väsynyt, etkä oikein jaksaisi tehdä mitään? Nukkuminen ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaista, joten jäät esimerkiksi katsomaan televisiota niinkään välittämättä siitä, mikä ohjelma on menossa.
Olen huomannut, että yllämainittu on yksi parhaista tavoista hukata vapaa-ajan mielekkyys. Toki se, että silloin tällöin katsot sinua tosissaan kiinnostavan ohjelman, on asia erikseen. Passiivinen television tuijottaminen saa kuitenkin vapaa-ajan vain lipumaan ohi ja alkaa helposti tuntua, että oma elämäkin on hiukan hukassa.
Muistelepa sitä, minkä asian tekemisestä todella nautit? Muistatko, kuinka paljon energiaa mielekkäästi ja aktiivisesti vietetty aika voi tuoda tullessaan?
Minulla on harrastuksia juuri itseni virkistämistä varten. Nautin harrastuksistani, koska niiden kautta muun muassa saan olla luova; saan onnistumisen kokemuksia; saan olla sosiaalinen; saan tuoda ajatuksiani ja näkemyksiäni julki; näen omien kätteni jäljen; saan kiitosta.
Harrastusteni lisäksi minusta on joskus mukava piipahtaa ystävieni kanssa ulkona lasillisella – ihan vain, koska nautin kuppiloiden ilmapiiristä ja minusta on hauska tarkkailla ihmisiä. Lisäksi aina on mahdollisuus saada uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia, vaikka vain hetkeksi keskustelemaan kanssamme kyseisen päivän tapahtumista tai suosikkioluista.
Toki se, että saan vapaa-ajastani irti kaiken yllämainitun, on vaatinut aikaa ja vaivannäköä. En ole aina ollut rohkea ja sosiaalinen, vaan olen pikkuhiljaa yrittämällä kasvanut siihen suuntaan. Enkä saisi harrastusteni tuloksista kiitosta, jos en olisi tullut näyttäneeksi tuotoksiani ensin ystävilleni ja myöhemmin heidän kauttaan laajemmalle ihmisryhmälle. Lisäksi tarvitsen harrastamiseeni resursseja: valokuvaus- ja piirustusvälineet ja ystävän seurassa nautittu viinilasillinen eivät ole ilmaisia.
Siksi käyn töissä – jotta voisin toteuttaa itseäni vapaa-ajallani. En tienaa suuria summia, mutta suunnittelulla ja harkinnalla pystyn pikkuhiljaa tekemään haluamiani hankintoja.
Jos sinusta tuntuu, ettei vapaa-aikaa koskaan ole, sitä kannattaa järjestää. Parhaimmillaan hyvin käytetty vapaa-aika saa oman persoonan kukoistamaan ja elämän tuntumaan elämisen arvoiselta. En sano, ettetkö voisi saada paljon myös työstäsi, mutta harvalla on sellainen työpaikka, jossa voisi todella toteuttaa itseään kokonaisvaltaisesti.